KATSAUS RAISION ASUINALUEISIIN – OSA 9 – KAANAA

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Kaanaan kaupunginosan rajoina ovat Raisionlahti idässä, Naantali etelässä ja lännessä sekä Jaakkolan ja Orkolan alueet pohjoisessa.

Kaanaanmaa, Lähi-itään viittaava raamatullinen nimi, lienee peräisin 1800-luvun herätysliikkeiden ajalta. Nimen alkuperästä on olemassa oma tarinansakin. Kun nunnat toivat Naantalin luostarista tuotteitaan Raisionlahdelle laivoihin lastattavaksi, he kokivat lahden rantamaisemat kuin Kaanaanmaaksi luostarin muurien vastakohtana. Tänä päivänä voimme vain kuvitella millainen kansallismaisema avautuikaan Temppelinvuoren laelta Raisionlahden suuntaan ennen Nesteen ja Pernon telakan rakentamista.

JALOSTAMON TULO MERKITSI VALTAVAA MUUTOSTA

Eristyksissä olleelle Kaanaanmaalle merkitsi valtavaa muutosta, kun Nesteen öljynjalostamoa ja sen työntekijöiden asuntola-aluetta alettiin rakentaa Viheriäisiin vuonna 1955. Jalostamo vaati myös tien. Nesteentien ja -radan rakentaminen Raisionlahden poikki oli poikkeuksellisen suuritöinen työmaa. Tuolloin vielä avoimena olleen Raisionlahden muodostama ongelma ratkaistiin ajamalla sinne valtavat määrät täyttömaata, jolle Nesteentie ja -rata rakennettiin. Lahden pohjan usean kymmenen metrin paksuinen savikerros aiheutti rakentajille toistuvia ongelmia, sillä monet kerrat jo valmiilta näyttänyt tien pohja hävisi yön aikana syvyyksiin. Tie- ja ratayhteys saatiin kuitenkin valmiiksi jalostamon toiminnan käynnistyessä vuonna 1957. Ennen Nesteentietä kaanaalaiset olivat kulkeneet Raision keskustaan Paikkarin kautta.

Kaanaan hiljainen elämänmeno vilkastui monin tavoin Nesteen tuomien uusien työpaikkojen myötä. Kaanaan asutuksen kasvuun vaikutti 1950-luvulla myös Raision Tehtaat, jonka työvoiman tarve kasvoi kasvamistaan tuotannon laajenemisen myötä. Kaanaaseen asettuneiden perheiden lapset toivat alueen lapsimäärään sellaisen ratkaisevan lisäyksen, että Kaanaan kansakoulua oli vuonna 1964 pakko laajentaa vanhaan koulurakennukseen verrattuna huomattavalla uudisrakennuksella. Kaanaantien varrelle perustettiin siellä vuodesta 1941 olleen Turun Osuuskaupan Kaanaanmaan myymälän lisäksi myös muita kauppoja. Niin ikään Nesteen työntekijöiden Viheriäisten asuntola-alueelle tuli osuuskaupan myymälä vuonna 1960. Kaanaantien varrelle vuonna 1960 perustettu Vanton posti oli myös seurausta alueen voimakkaasta kasvusta.

KAANAAN KYLÄSEURAN NOUSU YHDEKSI SUOMEN MAINEIKKAIMMISTA LENTOPALLOSEUROISTA

Myös urheiluinnostus alkoi saada jalansijaa entistä enemmän. Nykyään yhtenä maamme maineikkaimpana lentopalloseurana tunnettu Raision Loimu perustettiin Kaanaan koululla syksyllä 1958. Loimun ja Nesteen yhteydet olivat ilmeisiä, sillä useat seuran alkuaikojen vetäjistä olivat Nesteen palveluksessa. Alun alkaen Loimu oli yleisseura, jonka toiminnassa lentopallo oli yksi laji muiden joukossa.

Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa. Toiminnan käytyä liian laajaksi pienen kyläseuran voimavaroille Loimu luopui muista lajeista ja alkoi keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä erikoisseuraksi Loimu olisi ehkä vieläkin valtakunnallisesti tuntematon pikkuseura.

HAHDENNIEMI – RAISIOLAISTEN PORTTI MERELLE

Erityisen suurta muutosta Nesteen tulo merkitsi Raisionlahden länsirannalle. Alueella olleista maatiloista lähimpänä Nesteen lähettämön porttia oli Perttalan tila, joka myytiin Nesteelle vuonna 1966. Perttalasta pohjoiseen sijaitsi Santalan tila, minkä paikalle rakennettiin Nesteen insinööritalot eli insinööreille tarkoitetut paritalot. Ne valmistuivat vuonna 1961. Raisionlahden länsirannan tiloista kolmas oli Hahdenniemi, jonka Raision kunta osti vuonna 1961.

Hahdenniemen venesataman rakentaminen alkoi kunnan saatua omistukseensa ranta-alueet. Venesatamassa oli vuonna 1963 yksi iso laituri ja mattolaituri venepaikkojen määrän ollessa noin 25. Niin ikään Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa vesien likaantumisen vuoksi. Nykyään Hahdenniemen venesatama on kasvanut Suomen suurimmaksi pienvenesatamaksi.