KATSAUS RAISION ASUINALUEISIIN – OSA 8 – KERTTULA

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Kerttulan kaupunginosan rajoina ovat Raisiontie, Raisionkaari, Kustavintie ja Raumantie. Kaupunginosan kaakkoisosassa ovat Raision kirkko ja Kirkkauden kappeli. Luoteisosassa Kerttulan ja Somersojan kaupunginosien raja kulkee jonkin matkaa Raisionkaaren toisella puolella siten, että terveyskeskus ja sairaala ovat Kerttulaa. Petäsmäen alue sen sijaan kuuluu Somersojan kaupunginosaan. Seuraavassa kuvauksessa keskityn Raision keskustan kehitykseen vuosikymmenten varrella.

RAISION KESKUSTA

1950-luvun puolivälissä Raision keskusta oli vielä sangen maaseutumainen. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä. Raision keskustan nykyinen risteys syntyi Nesteentien valmistuttua vuonna 1957.
1960-luvun alkupuolella Raision keskeisiä maamerkkejä olivat Säästöpankintalo ja Esson huoltoasema sekä Raisiontien toisella puolella olleet Osuuskassan talo, VPK:n paloasema sekä vanha ja uusi kunnantalo asuntoloineen. Viimeksi entisessä kunnantalossa toimivat asuste-, kukka- ja kirjakauppa. Rakennus purettiin vuonna 1965. Uusi kunnantalo (nyk. Harkko) valmistui vuonna 1954. Raision nykyisen kaupungintalon valmistuttua vuonna 1981 kirjastolle kunnostettiin tilat vanhasta kaupungintalosta (kunnantalosta), jonne kirjasto muutti vuonna 1982 toimien näissä tiloissa vuoteen 1999.
Keonpellon viisi kerrostaloa valmistuivat vuosina 1960 ja 1961. Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola ja 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntolasiipi.

RAISION RISTEYKSET

Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Kateelliset naapurit puhuivat Suomen ainoasta tienristeyksestä, joka on saanut kaupunkioikeudet. Tosiasia kuitenkin on, että hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Raision risteykset tosin olivat pitkään maankuuluja vaarallisuudestaan. Raisiontien ja Nesteentien risteyksen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja Raumantien ja Ohikulkutien risteyksestä tehtiin eritasoristeys. Kummassakin risteyksessä otettiin käyttöön myös liikennevalot.
Tähän liittyy myös Raision keskustassa 1970-luvulla toteutettu omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille. Itse asiassa liikenneratkaisu oli kolmitasoinen, jonka tärkein huomioon otettava seikka oli turvallisuus. Ylikulkusiltojen ja alikulkutunneleiden tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Sitä kutsuttiin myös ”sosiaalisillaksi”, koska se mahdollisti suoran reitin sosiaalitoimistosta Alkoon. Kauniiksi siltoja ei sanonut innokkainkaan raisiolainen. Käytännöllinen ja turvallinen olivat hänen käyttämiään ilmaisuja.
Raision keskustan ilme muuttui perin pohjin 2000-luvun alun saneeraustöissä, kun vanha liikekeskus ja pahoin rapistuneet jalankulkusillat purettiin lukuun ottamatta Keonsiltaa, josta säilytettiin osa.

KERTTULAN LIIKEKESKUS

Vielä 1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä pikkukauppoja. Niiden toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973. Vuonna 1981 liikettä laajennettiin ja sen nimeksi tuli Sokos-Market.
Vuonna 1974 Tarmolaa puolestaan laajennettiin punaisella liikerakennuksella, jolloin kaupan nimeksi tuli E-Market.
Raisiontien toisella puolella, Varppeenseudun kaupunginosaan kuuluva Tasalan liikekeskus rakennettiin 1980-luvulla.

RAISION KIRKKO JA KIRKKAUDEN KAPPELI

Olennainen osa Raision keskusta-aluetta ovat keskiaikainen Pyhän Martin harmaakivikirkko. Kirkkauden kappeli ja sitä ympäröivä uurnahautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1992.

KILLI JA NALLI

Kirkon ja kaupungintalon väliin jäävä Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki kuvanveistäjä Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.