KATSAUS RAISION ASUINALUEISIIN – OSA 4 – Inkoinen

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Inkoisten kaupunginosan rajoina ovat Nesteentien, Raisionlahden itärannan, Upalingontien sekä Turku-Uusikaupunki radan sisäpuolelle jäävä alue. Inkoisten-, Krookilan- ja Upalingontiet kuten myös kaupunginosan nimi ovat saaneet nimensä alueella sijanneista maatiloista unohtamatta Pernontietä, joka on saanut nimensä Pernon kartanon mukaan. Tämä Raision maineikkain kartano siirtyi alueliitoksen kautta vuonna 1967 Turun kaupungille.

Krookila

Raision kunta osti Krookilan tilan vuonna 1965. Ostolla Raisio pyrki osaltaan estämään Turun taholta esitetyt alueliitosvaatimukset. Pernon-Upalingon alueesta käyty maapoliittinen taistelu Raision ja Turun kesken oli päättynyt vuonna 1967 raisiolaisten katkeraan tappioon. Uhkana oli, että raja siirtyisi vielä pohjoisemmaksi. Raisio turvasi eteläosansa alueostoilla ja rakentamisella. Näin Krookilan vanhoille pelloille alettiin rakentaa nopeassa tahdissa pientaloja (Tervakko-, Lemmikki- ja Kaunokkikatu). Nykyiseen käyttöönsä kotiseutukeskukseksi Krookilan tilan rakennuksia alettiin suunnitella vuonna 1969. Korjaustyöt alkoivat 1970-luvun alussa. Päärakennus saatiin lopullisesti kuntoon vuonna 1981. Krookilan pihapiiriä täydennettiin 1970- ja 80-luvuilla muualta siirretyillä rakennuksilla ja uudisrakennuksilla.

Inkoinen

Inkoisten tila myytiin Raision kunnalle 1960-luvun puolivälissä, ja seuraavan vuosikymmenen alussa tilan rakennukset hävitettiin. Inkoisten päärakennus sijaitsi nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella. Inkoisten paikalle alettiin 1970-luvun alkupuolella rakentaa uutta pientaloasutusta (Alpi- ja Harmiokatu) ja pienteollisuutta Montiskalankadun ja Nesteentien väliselle alueelle.

Inkoisten tila liittyy merkittävällä tavalla raisiolaiseen teollisuushistoriaan, sillä Inkoinen oli Autolava Oy:n perustaneiden Terhon veljesten Martin, Mikon ja Maunon kotitila. Yritys toimi aluksi Naantalissa, mutta siirtyi vuosina 1960-61 Inkoisten pellolle Nesteentien toiselle puolelle rakennettuihin tiloihin. Mauno Terho jäi pois Autolavasta ja perusti Manukoneen vuonna 1954, joka sekin toimi Nesteentien varrella. Autolavasta tuli sittemmin Multilift ja nykyisin se tunnetaan monikansallisena Cargotec Finland Oy:nä.

Upalinko

Raisionlahden itärannalla sijaitsi aikoinaan kauniilla paikalla Upalingon kartano. Tämä historiallinen tila oli vuodesta 1917 ensin Turun Transitosatama Oy:n omistuksessa ja vuodesta 1939 Turun kaupungin omistuksessa. Alueellisesti Upalinko kuului kuitenkin Raisioon. Tila oli vuokraajien käytössä. Viimeinen vuokraviljelijäperhe tuli vuoden 1951 alussa Upalinkoon. He joutuivat jättämään Upalingon vuonna 1974, jolloin Pernon telakkaa alettiin rakentaa. Upalingon rakennuskanta hävitettiin telakan tieltä. Upalingosta ei ollut paljoa matkaa Temppelivuorelle, jonka laella oli vielä 1960-luvun alussa puurakenteinen kolmiomittaustorni. Kaukana ei ollut myöskään Karjaniemen uimaranta. Se sijaitsi alueella, jossa Nesteentien nykyinen kävelytie kiertää kallioleikkauksen. Nesteentien rakentamisen myötä Karjaniemen käyttö uimarantana päättyi.

 

Teksti: Altti Koivisto