KATSAUS RAISION ASUINALUEISIIN – OSA 14 – MAHITTULA

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Mahittulan kaupunginosan rajoina ovat etelässä Ohikulkutie, lännessä Raumantie sekä idässä ja pohjoisessa Kuninkoja ja Ruskon kunnanraja.

Hintsan kartano

Teollistumisesta ja kaupungistumisesta huolimatta Raisiossa harjoitetaan yhä merkittävää maanviljelyä muun muassa Hintsan kartanossa.
Hintsan talo mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1390. Jaakko Eskonpoika Hintsan isännöidessä taloa vuosina 1607-1630 Hintsasta tuli ratsutila eli rustholli. Hintsan suku viljeli tilaa vuoteen 1797 saakka.
Hintsan suvun jälkeen tila siirtyi turkulaisten omistajien käsiin. Ensimmäinen heistä oli kauppias Matts Caven, jonka hallussa Hintsa oli vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema.
Ministeri Heikki Haaviston äidin suvulle Hintsa siirtyi vuonna 1875. Tällöin tilan osti Ruotsin kansalainen Olof Svensson. Hän oli huomannut, että Hintsan kartano oli myytävänä ja solmi kaupan näkemättä tilaa. Olof ja Katharina Svensson matkustivat yhdeksän lapsensa kanssa Venäjään kuuluneeseen Suomeen ja ryhtyivät viljelemään tilaa.
Urho Haavisto, joka avioitui Alli Nurmion (os. Svensson) kanssa osti tilan vuonna 1928 everstiluutnantti Antero Svenssonilta, josta tuli sittemmin Mannerheim-ristin ritari ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Urho Haaviston kuoltua vuonna 1962 tila siirtyi hänen pojalleen Heikki Haavistolle. Vuodesta 1993 tilan maita on viljellyt Heikki ja Maija Haaviston poika Erkki Haavisto.

Vesilaitos

Vesilaitoksen ja sen patojen rakentaminen vuosina 1956 ja 1957 merkitsivät valtavaa muutosta Mahittulan ennen niin rauhalliselle elämänmenolle. Vesilaitoksen perustamiseen vaikutti ratkaisevasti se, että Turku oli vaatinut rakenteilla olleen Neste Oy:n öljynjalostamon vedentoimitusten ehdoksi huomattavien Naantalin ja Raision alueiden liittämistä itseensä.
Kuntainliitto Raision-Naantalin Vesijohtolaitoksen perustamisella pystyttiin ratkaisemaan ongelma ja estämään Turun alueliitossuunnitelmat. Vedenkulutuksen kasvun vuoksi vesilaitosta laajennettiin useita kertoja. Vesivarastojen lisäämiseksi rakennettiin vuoden 1973 aikana Haunisten allas. Raision-Naantalin vesilaitoksen vedentuotanto päättyi vuonna 2012.

Raisionjoen ennallistamishanke aloitettiin viime vuonna Huhkonpadon luonnonmukaistamisella. Tänä kesänä ovat vuorossa Hintsan padon ja Myllypadon purkaminen. Tavoitteena on joen kaikkien muidenkin patojen purkaminen. Aika näyttää, miten Raisionjoen luonnonmukaistaminen tulee onnistumaan.