KATSAUS RAISION ASUINALUEISIIN – OSA 13 – PAIKKARI

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Paikkarin kaupunginosan rajoina ovat pohjoisessa Turku-Naantali rata, lännessä Vantontie, etelässä Kaanaan kaupunginosa (Jaakkolan alue on vielä Paikkaria) ja idässä Piuhanoja.

 Turku-Naantali radan varrella sijaitseva Paikkarin seutu alkoi Tikanmaan tavoin kasvaa sotien jälkeen 1940- ja 50-luvuilla. Paikkarin, Tikanmaan ja Kaanaanmaan asukkaat kulkivat työmatkansa junalla, joka pysähtyi Paikkarin seisakkeella.

Paikkarin seisake

Paikkarin seisakkeella astui toista sataa ihmistä viiden aikaan niin sanotusta työläisjunasta. Toiset lähtivät kävelemään Kaanaanmaalle päin ja toiset Vierulanmäen suuntaan.

Naisilla oli hienot korkokengät jaloissaan kesäaikaan noustessaan aamulla junaan. Lähellä seisaketta oli pusikko, mihin he jättivät kenkälaatikkoon huonommat kengät. Niillä he kävelivät aamuisin radan varteen ja työpäivän jälkeen he vaihtoivat jalkaansa jälleen huonommat kengät lähtiessään kävelemään kotiin päin.

Siihen aikaan oltiin myös tarkkoja polkupyörien säilytyksestä. Pyörät olivat kalliita, joten niitä säilytettiin huolellisesti. Niinpä Kaanaantien varressa oli vaja, josta vuokrattiin kaanaalaisille junankäyttäjille polkupyörien säilytistilaa työpäivän ajaksi.

Kauppa ja terveystalo

Paikkariin tuli kauppa Raisiontien varteen vuonna vuonna 1952. Sitä ennen ruokaostokset oli tehty asemanseudun kaupoissa. Asutuksen kasvun myötä kauppoja perustettiin Paikkarin lisäksi Tikanmaalle, Vierulanmäkeen ja useampia Kaanaanmaalle.

Kaanaanmaan, Paikkarin ja Tikanmaan asukasmäärän voimakkaaseen kasvuun liittyi myös toisen kätilöpiirin perustaminen Raisioon. Tämä johti Paikkarin terveystalon ja sen vieressä olevan asuntolarakennuksen rakentamiseen. Raisiontien varressa oleva terveystalo valmistui vuonna 1958.

Paikkarin maamerkki vesitorni

Raision-Naantalin vesilaitoksen valmistuttua vuonna 1957 tuli aiheelliseksi vesitornin rakentaminen, koska runkoverkko tarvitsi vesitornia paineentasaajaksi. Sijoituspaikkavaihtoehdoista parhaaksi osoittautui Isovuori. Vesitorni valmistui vuonna 1965.