Katsaus Raision asuinalueisiin – OSA 1 – Varppeenseutu

Know your hoods – me tunnemme nämä kulmakunnat ja Altti Koivisto auttaa meitä muuttamaan tietomme tarinoiksi alue-esittelyihin!

Varppeenseudun kaupunginosa rajautuu Raisiontien, Nesteentien ja Turku-Uusikaupunki -radan muodostamaan kolmioon.

Alueen länsiosassa on Raision asemanseutu, joka syntyi rautatien rakentamisen myötä 1920-luvulla. Rautatieasema, joka tarkkaan ottaen sijaitsee Nuorikkalan kaupunginosan puolella, keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Itse asiassa asemanseudusta kehittyi Raision toinen keskus kirkonseudun rinnalle. Asia oli näin vielä 1950-luvulla, jolloin rautatien merkitys Raisiossa oli suurimmillaan.

Paikkakunnan merkittävin teollisuuslaitos Raisio Oyj aloitti toimintansa asemanseudulla vuoden 1942 lopussa. Yritys sai alkunsa varsinaissuomalaisten maanviljelijöiden vuonna 1939 perustamasta Oy Vehnä Ab:stä. Tuotannon laajetessa yrityksen nimeksi tuli Raision Tehtaat. Ilman ratayhteyttä ei Oy Vehnä Ab:tä olisi koskaan perustettu Raisioon.

Elämä asemanseudulla on hiljentynyt paikallisjunien matkustajaliikenteen loputtua. Nykyään Raision aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä Raisio Oyj:n ollessa edelleen radan tärkein työllistäjä.

Raision teollistumisen ja kaupungistumisen myötä maatalouden merkitys on vähentynyt. Tästä kehityksestä käyvät esimerkkeinä Varppeenseudun itäpuolella sijainneiden Lumparlan ja Ylhäisten tilojen maille 1960- ja 70-luvuilla rakennetut Lumparlan-, Sorolaisen- ja Särkilahdenkatujen kerrostaloalueet. Myös 1980-luvulla valmistunut Tasalan liikekeskus oli aiemmin peltomaata.

  • Särkilahdenkadun kerrostalot:
    Alueen ensimmäiset kerrostalot valmistuivat vuonna 1967 entisille Ylhäisten tilan lähipelloille. Tilan päärakennus sijaitsi Alhaistentien varrella. Kunta osti tilan vuonna 1966, ja kerrostalojen rakentaminen pääsi alkamaan.
  • Sorolaisenkadun kerrostalot:
    Sorolaisenmäen kerrostaloalue on rakennettu Lumparlan tilan maille. Tila sijaitsi Nesteentien varrella vastapäätä nykyistä kirjastotaloa. Lumparla myytiin vuonna 1966 Turun Seudun Osuuspankille. Tilan pelloille rakennettiin mm. Vaisaaren koulu ja kauppaoppilaitos sekä Lumparlankadun kerrostalot. Niin ikään Lumparlan vanhoille maille alettiin rakentaa Sorolaisenkadun kerrostaloja, joista ensimmäiset valmistuivat vuonna 1969.
  • Oma lukunsa ovat nimet Särkilahden- ja Sorolaisenkatu. Ne ovat saaneet nimensä Turun piispoista Eerik Sorolaisesta (piispana 1583-1625) ja Maunu Särkilahdesta (piispana 1489-1500). Nimistökysymystä hoitamaan asetettu toimikunta on varmasti löytänyt Turun piispojen nimet Raision historian I-osasta.

Monille vanhemman polven raisiolaisille Varppeenmäellä sijainnut seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Kukoistusaikanaan seuratalo oli nimittäin Raision huvielämän keskus. Vuonna 1920 valmistuneen seuratalon käyttö alkoi kuitenkin vähetä ratkaisevasti 1960-luvulla. Rakennus purettiin vuonna 1974 Tasalankadun kerrostalojen tieltä.

Teksti: Altti Koivisto